Hei vain. Se on marraskuun eka maanantaina. On yhteispostausaika suuntanaomavaraisuus blokkarien kanssa. Meillä oli aihheena mitä ennen ostin, nyt teen ihe, muu kuin ruoka. En keksiny mittään. Polttopuut on alusta asti tehty ihe. Se ol ainoo assii joka tuli mieleen. Kantava ajatus onkin olluna, että mahollisimman vähän ostettaisiin mittään. Punaisena lankana kohti sitä omanlaista omavaraistelua. Polttopuut, kaurat ja heinät elukoille tullee omasta takkaa. Siihenpä se ajatus sitten tökkevää, joten kahellaan kuulumissii. Eli siis perinteinen mikä kaikki on kesken.
Kuulumiset
Nyt kuuluu hyvvee. Kiitos kysymästä! Unta tulloo enempi kun aikoihin vaikka yöllä pittääki välillä tunti kaks valvoskella ihan muuten vain. Voi kun pääsisi siitä tavasta erroon piakkoin. Sienessä on käyty vielä mikä on ehitty. Mehällä piipahettiin, ei saatu muuta kuin raitista ilmoo ja ulukoliikuntoo.
Kaikki elukat saatiin ovien taakse öiksi niin se vasta vallan mukavoo onkin. Tietää, että saapi yön makkoilla rauhakseen sen asian suhteen, niin elukat kun emä ihe. Kanarouvat munnii erittäin vähän. Vanha kanta ei pyöräytä ennee munan munnoo ja nuoria kanasia on vain neljä. Kevvääseen kun päästään niin täytyy antoo emäntiin lösähtee pessiin, jotta saahaan tipussii, koska kovia hautojia meiltä löytyy. Hyö halluisivat hautoo noin joka toinen viikko vuoronperrään niin on se aikamoista syntyvyyen säännöstellyy kun innokkailta kanamammoilta otetaan munoset pois alta.
Lampaksilta on villat keritty ja haaveilin tekeväni villoista meille peitot ja tyynyt omasta takkoo. Tämähän hei liippovaa aihetta! Rukin ääreen koitin istuu vaan ei siitä vielä tule mittää ja kaiken lisäksi en ees neulo, joten mitä mie sillä langalla vielä tekisin? Oon haaveillunna villaisista peitoista ja tyynyistä niin lampaksiin lämpimäiset taitaaki päätyä siihen muotoon. Jäämme seuroomaan tätä rojektia mielenkiinnolla, koska en ihe sillälailla ole käsityöläisihmeinen. Hämmästytänkö lopulta ihteni, jos saan kassaan peitot ja tyynyt meille kaikille! Vau!
Mutta ulkoasioihin vielä. Valkosibalot sain maahan laitettua. Lehmien pehkukassaan sen tein issoon issoon kasvatuslaatikkoon ja lehillä sitten peittelin. Vielä oottellee kasvimaa lantojen ja lehtien levittelyä ja kasvihuone tyhjennystä. Joko sitä alkaisi jotenki tottua siihen, että joka nurkalla joka homma oottaa tekijäänsä ilman jatkuvvoo "voi ei tuokin assii on tekemäti". Ainakkii tähän kiimassiin lehmässiin huutelluun alan tottuu. Nyt on vuorossa Vappu Manteli joka huutoo jollottaa. "Huomoomaton kiima" luki Poppiksen papereissa. Ennee ei kyllä tarvija arvailla millon on mamacitalla pääpäivä. Sen kuuloo jo naapurikkiin, joka kerran soitti, jotta mikä on lehmäsellä hätänä kun huutaa.
Lopuksi
Ja vielä lopuksi. Ympärillä pyörivä maailma on osoittanu tämän suunnan olevan meijän perheelle paras vaihtoehto. Pikku hiljoo irtaantuminen, oman ruuan kasvattaminen ja luonnon kanssa eläminen juurruttaa. Kaikki entiset kujjeilut tuntuu aivan turhalta nykyjään. Niin sitä vain immeinen muuttuu. Unelma tilanne olisikkaan tulevaisuueessa, että voisimme jättää entisen elämän sidokset kokonnaan taa (tai mistäs mie tiiän jos se onkin kuuluisa ojasta allikkoon tilanne) mutta nyt se ajatuksissa tuntuu vain siltä, että jos saisimme tulon ja elon tästä ympärillä olevasta. Usseemmasta eri lähteestä yhessä isännyyen kanssa. Aika sen näyttää.
Mutta muistakkaamme, että kiitollisuus pienistä asioista on avvain onneen. Sen vain sanon. Ei sen ajattelu mitä meillä ei ole vaan se, mitä meillä on. Elläimiin kanssa oleminen. Miten hyö aina ovat onnessaan, kun uus heinäpaali tuuvaan etteen. Navetan oven kun aukassoo niin jo siellä Vappu Mantelin mölähys kuulluu "Huomenta emä!" Heinä vain kahajaa ja tasanen mussutus käyp. Oltaisipa myö ihmeiset yhtä onnellisia pienistä asioista. Se kun joku harjovaa niin se vain vettää hännän kikkaralle ja pistää silimät pyörimmään päässä, kun se vain on niin mahottoman ihanoo.
Ps. ja loppuun lissäys, että sunnuntai-iltana tuli pihhaan ihe sahattua lautatavaroo! Että ennen sitä ostettiin valmiina mutta nyt on sekkiin ns. omasta takkoo vaikka paikallinen sahuri ne sahasi yhessä isännyyeen kanssa. Niin se vain löyty lopulta aihe tähänkin postaukseen!
Kahoppa tästä alta linkit muihen blokkoojien kuulumissiin.
Vyöhyke 1
Apilankukka https://www.apilankukka.fi/propolis/
Sateenkaaria ja serpentiiniä https://www.sateenkaariajaserpentiinia.fi/2021/11/talvikylvoja-ja-hoylaamatonta-lautaa
Vyöhyke 2
Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2021/11/itse-kasvatettu
Vyöhyke 3
Mikä itä https://mikaita.fi/?p=883
Vyöhyke 4
Puutarhahetki https://puutarhahetki.blogspot.com/2021/10/11-unelmana-omavaraisempi-elama-itse-tehtya