Tilannekatsaus kessään

Viime kuun yhteispostaukseen en ennättänä mutta nyt arvelin rutistoo ja ottoo ossaa aiheeseen kellarit ja säilöntä. Varotus tähän alakuun, että elä tuhloo aikaasi tämän tekstin parissa, jos käytännön vinkkejä ehit. Lähinnä jaarittelen meijän kesäkuulumissii. Mutta siis tässä kuussa suuntoomme katseen kellarriin. Se onnii oikein ajankohtainen aihe, sillä kalkkivellit pittäisi maakellarin seiniin sipasta niin saisimme vähäsen satomme suojaan talaveksi. Meillä on lapsivappaaviikonloppu tiijossa ja sehän tietää parisuheaikoo eli kellarin kalkihtemista.


Kerron kuitennii päällimmäiset tuntemukset ensin. Kyllä mietin, jotta kenen idea se oli lähtee urku auki tähän omavaraistelutaistoon. Elukat ja kasvit ja kaiken uuen opettelu. On nimittäin työtä kerrakseen. Lypsyssä meillä ei ole tällä hetkellä kettään ja se tuntuu helepotukselta. Kaikilla mammoloilla on pienet alla ja kuumat hellekelit sai maitomäärät tippummaan siihen malliin, jotta päätin, että ne maijot kuuluu pikkusille. Myö voimma kantoo omamma kaupasta.




Varikset ol sen verran ahkerrii satoapulaissii, jotta nyhtivät sipulit irti pitkin kessee. Voi kiesus, kun savu nous korvista sen istutusjupakan jäläkeen, kun joka helekkarin päivä hyö palasivat nostelemmaan niitä sipulia. Mie laitoin takasin ja hoivasin ja eikö nuo olluna kohta keikkumassa siellä uuvestaan. Se ol menetetty peli. Kaalit menetettään todennäkösesti ötököille. Olin luottavaisin mielin, että viime vuona kerät ol niin kauneita ja vain ulkolehet syötiin vaan siinähhii olin viärässä. Näyttäät lähinnä neulatyynyiltä. Kyllä myö varsin jos perunoo suataisiin sinne kellariin ja marjat pakkasseen. Nyt ollaan nautittu tuoretuotteista aivan olan takkoo. Mutta talavella tulisi kyllä nälkä, jos omilla evväillä pittäis ellee.



Näihen vuosien aikaan oon ymmärtänä vahvemmin sen, että omavaraistelu on täyspäivänen työ. Vaikkei sitä työksi sanotakkaan, kun ei siitä mittään makseta. Harrastus taas on liian lievä ilimaisu. Irtaantuminen oravanpyörästä aiheuttaa immeisille sen mistä rahhoo, mistä rahhoo jankutuksen ja onhan se raha välttämättömmyys, mutta se, että sille ei lasketa mittään arvoa, kun sie kasvatat ommaa ruokaasi. Se on täyspäivästä tekemistä. Lisäksi sanotaan, jotta saapihan sitä kaupasta jos ei ihe kehtoo kasvattoo, mutta niistä kaupan antimista puuttuu tärkiä makuvivahe, työnmaku. Senhä jokkainen omavaraistelija omissa evväissään maistaa, rakkauven, työn, tekemisen ja hienoisena vit.. eikä kun ketutuksen makuvihvahteena. Kuten tänä kesänä on yötä myöten röijätty vettä kasveille. Tiukassa on Luontoäitillä ves tänä vuonna. Esteri on saanu pittee takapuoltaan hyvinnii kuivilla viime viikot.





Säilönnästä sen verran, että tykästyin fermentoinnin maailmaan viime syksynä ja tänä vuonna totteutemme sammoo. Ohjeita en vielä ala jakelemmaan, kun on vain yksi onnistunut hapatuskokkeilu takana. Sillä ei toinna lähtee ns. keulimmaan vielä. Muuten mennään marjat pakkaseen, osittain hilloksi, osittain mehuksi meiningillä. Kuivamassa on mäkimeiramit, basilikat, nokkoset, nokkosen siemenet. Minttua teeksi talven iloksi. Muutama valkosipulikkii selvisi kokkeilevasta kasvatuksestani. Perunat vielä nostellaan ja jokunen punajuuri ja porkkanakkii toivottavasti saahaan. Nyt syksyllä olisi tarkoitus istuttaa porkkanat ja lissee valkosipulia ja kahtoa miten ne talaven yli selevivää. Vuosi vuuelta kun vain saataisiin kasvatettua ruokaomavaraisuutta niin lähestymme pikku hilijoo päämääräämme kohti.


Vaikka tällä hetkellä painaa aivan kauhia väsymystäkki, silti sitä onnellisuuven tunnetta ei korvoo mikkään, kun voipi astella puutarhaan hakemmaan satoa. Ikänä en ole kaupan hyllyjen välissä olluna niin onnellinen, kun oon vihanneskorriin kerräilynnä satoa. Mutta kesäaamuna yöpaijassa hipsutellessa pitkin puutarhoo en voisi sillä hetkellä olla onnellisempi. Vaikka tänä vuonna tul pienmuotonen notkahus aika monen kasvin kanssa, kesäkurpitsa on tuottossaa sekä kurkkuja putkahtelloo kasvihuoneesta sekä avomaalta. Tommaatit oottelloo väriä pintaan, raakilleita on runsaasti. Mansikka mäni aivan ketuilleen, yritän uutta penkkiä tehä nyt syksyllä. Kaikesta tästä huolimatta olen onnellinen saavutuksistamme.


Tässä alla tuttuun tappaan muihen linkit.


Vyöhyke 1

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/elokuu2021/

Apilankukka https://www.apilankukka.fi/suuntana-omavaraisuus-2021-osa-8-maakuoppa/

Setaankaaria ja serpenttiiniä https://www.sateenkaariajaserpentiinia.fi/2021/08/vinkkeja-talouskellarin-kayttoonottoon.html


Vyöhyke 2

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2021/07/kellari-ja-tila-talvisailytykseen.html


Vyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus2021-osa-8/

Harmaa torppa https://www.harmaatorppa.fi/2021/08/omavaraisuutta-vuodelle-2021-osa-elokuu.html

Caramellia https://caramellia.fi/elokuu-2021/

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2021/08/kurkkuresepti.html

Mikä itä https://mikaita.fi/?p=807

Mummon kirja https://mummon-kirja.blogspot.com/2021/08/sato-talteen.html


Vyöhyke 4

Korkeala https://www.korkeala.fi/perukellari-ja-sailonta/

Puutarhahetki https://puutarhahetki.blogspot.com/2021/07/202108unelmana-omavaraisempi-elama-sailonta_0743133561.html


Vyöhyke 5

Puutteela https://puutteela.com/2021/07/05/taman-vuoden-uudet-kokeiluni-kasvimaalla-ja-muualla/


Vyöhyke 7

Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2021/08/02/elokuu-21-kellarit-ja-sailonta

7 views0 comments

Recent Posts

See All